Tutkimukseen kutsutaan kirjeitse kaikki ne henkilöt, jotka ovat saaneet suomalaisesta yliopistosairaalasta PCOS-diagnoosin (7500 naista) ja kullekin PCOS-tapaukselle kaksi verrokkia (15 000 naista, joilla ei ole PCOS-diagnoosia).
Tutkimus itsessään on anonyymi internetissä täytettävä kysely, eikä osallistujia ei voi tunnistaa vastauksista.
Tutkimuksen tarkoituksena on löytää vastauksia moniin PCOS:ään liittyviin kysymyksiin, joihin ei tällä hetkellä osata vastata.
Emme esimerkiksi tiedä,
FINWOMAN-tutkimus pyrkiikin antamaan äänen niille, joiden elämään PCOS vaikuttaa.
Mikäli sinulla ei ole PCOS:aa ja olet saanut kutsun, olet silti tutkimukselle korvaamattoman tärkeä. Saamme vastauksistasi erittäin arvokasta tietoa useista elämään ja terveyteen vaikuttavista asioista, joita ei ole juurikaan tutkittu naisilla.
Kehitämme toisessa tutkimusprojektissamme myös terveydenhuollon työkaluja, joiden tarkoitus on nostaa esiin naistenterveyteen liittyviä oireita ja sairauksia.
Kiitämme sinua panoksestasi naistenterveyden puolesta.
Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (polycystic ovary syndrome, PCOS) on naisten yleisin hormonaalinen häiriö.
Tutkimusten perusteella joka kuudennella naisella on PCOS. PCOS:n syntymekanismia ei tunneta, mutta sen on havaittu olevan perinnöllinen.
PCOS ei ole sairaus, vaan synnynnäinen ominaisuus.
Kuukautishäiriöt ovat yksi PCOS:n tyypillisimmistä piirteistä. Kuukautiskierrot ovat usein pitkiä ja epäsäännöllisiä, tai kuukautiset puuttuvat kokonaan. Tämä johtuu häiriöstä munasarjojen toiminnassa, jolloin munarakkuloiden kehityskierto jää jumiin, eikä munasolu kypsy valmiiksi asti. Tästä johtuen munasarjojen ulkonäkö ultraäänitutkimuksessa on oireyhtymälle tyypillinen, eli pienet kehittymättömät munarakkulat täyttävät munasarjan. Tällaista munasarjaa kutsutaan monirakkulaiseksi munasarjaksi. Tällöin munasarjan munasolumäärä on suuri, mikä on hieno asia.
Munasarjan korkean munasolumäärän takia munasarjan sisäinen hormonaalinen ympäristö on muuttunut, mikä saattaa estää ovulaation ja vaikeuttaa lapsensaantia. PCOS-naiset saattavatkin joutua turvautumaan hedelmöityshoitoihin muita naisia useammin. Tutkimusten valossa kuitenkin tiedetään, että PCOS-naiset saavat yhtä usein lapsen kuin muutkin naiset.
Myös miessukuhormonien liikatuotanto on tyypillistä naisille, joilla on PCOS. Tämä voi näkyä liiallisena karvankasvuna eli hirsutisminä, miestyypillisenä kaljuuntumisena tai ihomuutoksina, kuten aknena.
Monet aineenvaihdunnan häiriöt ovat yleisiä naisilla, joilla on PCOS. Ylipaino, erityisesti painon kertyminen keskivartalolle, on tyypillistä. Oireyhtymään liittyy myös sokeriaineenvaihdunnan häiriöitä, ja suurempi todennäköisyys sairastua raskaudenaikaiseen ja kakkostyypin diabetekseen. Myös kolesteroliarvot ja verenpaine voivat olla koholla. Tämän lisäksi tutkimukset osoittavat, että PCOS altistaa mielenterveyden ongelmille, kuten ahdistuneisuudelle, masennukselle ja syömishäiriöille.
PCOS tunnistetaan terveydenhuollossa oirekuvan perusteella. Lääkäri ottaa huomioon kuukautiskierron häiriöt, munasarjojen monirakkulaisuuden ja miessukuhormonien liikatuotannon. Mikäli vähintään kaksi edellä mainituista oireista havaitaan, diagnoosi voidaan asettaa, kunhan samalla poissuljetaan muut mahdolliset häiriöt.
Tärkeimpinä diagnostisina työkaluina toimivat haastattelu, verikoe ja ihon tarkastelu. Kuukautiskierron häiriöt ja häiritsevä liikakarvankasvu tunnistetaan haastattelun avulla. Monirakkulaiset munasarjat voidaan havaita ultraäänitutkimuksella tai mittaamalla AMH-hormonin tasot verikokeella. Korkeat miessukuhormonitasot voidaan havaita tarkastelemalla karvoitusta tai mittaamalla verikokeella miessukuhormonitasot.
PCOS:ää ei voida tämänhetkisillä hoidoilla parantaa. Hoito on oireenmukaista, eli lääkäri keskittyy hoitamaan yksittäisiä oireita. Tärkein hoitomuoto PCOS:ään on terveelliset elämäntavat, eli liikunta ja terveellinen ruokavalio.
Toimivin lääkehoito on tällä hetkellä yhdistelmäehkäisypillerien käyttö. Yhdistelmäehkäisy säännöllistää kuukautiskierron ja laskee miessukuhormonitasoja. Miessukuhormonitasojen laskiessa karvoitus ja akne usein helpottavat. Miessukuhormonien liikatuotantoa voidaan myös vähentää antiandrogeenisilla lääkkeitä, joiden kanssa on tärkeää huolehtia raskauden ehkäisystä.
Metformiini auttaa erityisesti sokeriaineenvaihdunnan häiriöihin ja painonhallintaan. Metformiini voi myös auttaa kuukautiskierron häiriöissä ja helpottaa raskaaksi tulemista. Metformiinin hyödyistä PCOS:n hoidossa on paljon tutkimusnäyttöä ja sen aloittamista suositellaan kaikille, joiden painoindekti on >25kg/m2. Myös uudet lihavuuslääkkeet näyttäytyvät lupaavalta PCOS:aan liittyvän ylipainon hoidossa.
Muita PCOS-oireita hoidetaan yleisten hoitosuositusten mukaan.
Luotettavia tietolähteitä ovat esimerkiksi:
Suomeksi:
Ruotsiksi:
Englanniksi:
Mikäli olet saanut kutsukirjeen, jossa mainitaan sinun saaneen PCOS-diagnoosin yliopistollisesta sairaalasta, olemme tunnistaneet sinut haulla yliopistollisen sairaalan potilasrekisteristä.
Tämä tarkoittaa, että yliopistollisen sairaalan erikoislääkäri on joskus asettanut sinulle PCOS-diagnoosin.
Diagnoosikoodin, nimen ja osoitteen lisäksi meillä ei ole sinusta muita tietoja.
Mikäli haluat saada lisätietoa omista potilaskertomuksiasi, ne löytyvät OmaKanta-palvelusta (vuodesta 2015 lähtien) tai sinua palvelleesta yliopistosairaalasta.
Potilasasiakirjat voi pyytää hoitoyksiköstä seuraavien linkkien ohjeiden mukaan:
Haluamme korostaa, että Finwoman-tutkimuksen tutkimustiimillä ei ole sinusta muita terveystietoja kuin se, että sinulle on jossakin elämänvaiheessa asetettu PCOS-diagnoosi.
Tutkimuksesta on lähetetty vain yksi kutsukirje. Henkilötietojasi käsitellään vain kutsukirjettä lähetettäessä. Meillä ei siis ole pääsyä muihin potilastietoihisi.
Kirje ei velvoita sinua mihinkään ja sen voi hävittää.
Kutsukirjeiden lähettämisen jälkeen kaikki henkilötiedot hävitetään tietoturvallisesti, ja kyselyvastaukset pysyvät täysin anonyymeinä. Tähän asti henkilötietojasi käsittelevät vain tietosuoja-asioihin perehtyneet koulutetut ammattilaiset.
Mikäli haluat, että henkilötietosi hävitetään välittömästi, ole yhteydessä meihin (Naistentutkimus@pohde.fi).
Henkilötietojasi on käsitelty tieteellistä tutkimusta varten tietosuojalain 6 § 1 mom. 7 kohdan pohjalta. Tutkimuksen tavoitteena on yleinen hyöty, sillä tutkimus pyrkii parantamaan PCOS-oireyhtymän tunnettavuutta ja hoitoa, ja selvittämään sen vaikutusta elämään.
Koska PCOS on noin joka kuudennella naisella, tutkimuksen oletetaan hyödyttävän satojatuhansia naisia Suomessa.
Valitettavasti emme saaneet rahoitusta käännöstyöhön muille kielille suomen lisäksi.
Tutkijoiden päätöksellä osallistujat rajattiin vain niihin, joiden äidinkieli on Digi- ja väestötietoviraston rekisterien mukaan suomi tai ruotsi.
Pidämme kieliasiaa tärkeänä ja tulevaisuudessa toivomme pystyvämme tarjoamaan tutkimusmahdollisuutta myös muilla kielillä.
Muista, että PCOS on ominaisuus, ei sairaus.
Mikäli kaipaat apua PCOS-oireiden hallintaan, ota yhteys omaan terveysasemaasi.
Vertaistukea tarjoaa esimerkiksi Gynekologinen potilasjärjestestö Korento ry (www.korento.fi).
Ota yhteyttä sähköpostilla (Naistentutkimus@pohde.fi) niin selvitämme asian.
Professori Terhi Piltonen, vastaava tutkija, naistentautien ja synnytysten sekä lisääntymislääketieteen erikoislääkäri, Oulun yliopisto/OYS
Dosentti Riikka Arffman, yliopistotutkija, Oulun yliopisto
Tutkimushoitaja, kätilö Lotta Vuokila, Oulun yliopisto/OYS
Dosentti (emeritus) Laure Morin-Papunen, naistentautien ja synnytysten sekä lisääntymislääketieteen erikoislääkäri, Oulun yliopisto
Professori (emeritus) Juha Tapanainen, naistentautien ja synnytysten, gynekologisen endokrinologian sekä andrologian erikoislääkäri, Helsingin yliopisto
Dosentti Kaisu Luiro-Helve, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, Helsingin yliopisto/HUS
Professori Varpu Jokimaa, naistentautien ja synnytysten sekä gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri, Turun yliopisto/TYKS
Professori Päivi Polo, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, unitutkimuksen erikoisasiantuntija, Turun yliopisto/TYKS
Tutkijakoulutettava Linnea Kroneld, naistentauteihin ja synnytyksiin erikoistuva lääkäri, Turun yliopisto/TYKS
Dosentti Noora Kaartinen, naistentautien ja synnytysten sekä lisääntymislääketieteen erikoislääkäri, Tampereen yliopisto/TAYS
Professori Marjo Tuppurainen, naistentautien ja synnytysten ja gynekologisen onkologian erikoislääkäri, Kuopion yliopisto/KYS
Tutkijakoulutettava Iina Niemi, naistentauteihin ja synnytyksiin erikoistuva lääkäri, Kuopion yliopisto/KYS